Kiltteys on parisuhteessa hyve. Sellainen kiltteys jossa puolisoa kohdellaan arvostavasti ja kauniisti. Itsestäänselvyys tämä kaikki.
Sitten on se seksi.
Tylsää, mekaanista, uuvuttavaa, suorituskeskeistä, mielikuvituksetonta. Siinä muutamia lukijoiden kirjoittamia määreitä heidän parisuhdeseksistään. Eipä ihme, että seksin määrä parisuhteissa on tasaisesti vähentynyt.
”Seksin kuuluu olla märkää, hikistä, rumaa ja tuhmaa”. Kirjoitti eräs Helsingin sanomien toimittaja muutama vuosi sitten artikkelissaan. Hänen mielestään pikkusievä puuhastelu kuuluu aivan jonnekin muualle kuin seksielämään.
Seksi tapahtuu ihmisen aivoissa. Ihmisen tärkein seksiväline on mielikuvitus. Sen kun yhdistää turvaan ja rohkeuteen niin tuhmuudesta alkaa tulla kaunista ja nautinnollista.
Liian usein seksi taantuu siksi tylsäksi puurtamiseksi jota ei edes tee mieli harrastella. Hengettömäksi peiton alla puuhasteluksi jonka tarkoitus on purkaa kahden tai yhden ihmisen tarpeet. Se mitä matkalla tapahtuu ei ole niin väliä.
Kun sillä matkalla juuri on väliä. Siinä matkalla tapahtuu se nautinto. Puhuttaessa parisuhdeseksistä, niin mikä voisi olla parempi ympäristö pistää kunnolla menemään. Heittää peitto lattialle, laittaa valot päälle ja antaa lupa tuhmuudelle ja hyvälle rumuudelle.
Koska parisuhteessa on se turva. Tai ainakin pitäisi olla. Jos ei ole niin on väärässä parisuhteessa. Turvallisessa olosuhteessa uskaltaa olla rohkea ja tuhma.
Väitän, että seksin määrä parisuhteissa kasvaisi huomattavasti jos ihmiset antaisivat luvan tuhmuudelle ja rumuudelle. Toisin sanoen nautinnolle. Sitä kun saa jotain todella hyvää niin sitä alkaa tehdä nopeasti mieli lisää.
Kannustan kokeilemaan. Unohdatte siveyden, hillityn charmin, liiallisen kiltteyden ja annatte mielen viedä kohti tuhmaa matkaa. Nautinto on hyve. Toistan nautinto on hyve. Pitkästä ilosta ei tule itku niin kuin elämäniloa tappava sananlasku väitää. Siitä tulee kiima, kiihko, intohimo, hyvä olo ja lopuksi orgasmi.
Tämä elämä aikaa. Ei yhtään enempää.
