”Haluan lähettää sinulle tarinan, jotta kaikille ei jää mielikuva siitä, että jokainen meistä perussuomalaisia vaaleissa äänestäneistä ottaisi kaiken vastaan mukisematta. Se on sanottava, että yllättävän suuri osa meistä ei välistä senttiäkään siitä, että meille on valehdeltu ihan päin naamaa.
Minä aidosti kuvittelin, että puolue on pienen suomalainen ihmisen puolella. Uskoin, että puolue ei tule lähtemään hallitukseen, joka kurjistaa suomalaisen työssäkäyvän, pienyrittäjän tai sosiaalietuuksia saavan asemaan. Niin he ennen vaaleja lupasivat ja jokainen lupaus on rikottu.
Itse olen tehnyt yrittäjänä töitä muutaman vuoden ajan ja työllistän sillä itseni. Olen kahden lapsen yksinhuoltaja ja olen ollut oikeutettu asumistukeen. Tähän tukeen en ole enää tämän hallituksen päätösten jälkeen oikeutettu. Tämän jälkeen minulla ei ole mitään mahdollisuutta jatkaa yrittäjänä niin, että se kannattaisi. Tai voisin minä tehdä päivien lisäksi yöt töitä, mutta mihin minä lapset laittaisin ja toisaalta hekin tarvitsevat elämäänsä äidin.
Lähipiirissäni on paljon ihmisiä joihin hallituksen kurjistamistoimet osuvat. Huoli ja murhe on tällä hetkellä kova ja energiaa menee siihen, että murehtii. Ketä tämä kyykyttäminen palvelee? Mitä pahaa olemme tehneet elämässä, että meitä pitää rangaista?
Itseäni saan peiliin katsella siitä, että olin tyhmä ja äänestin puoluetta, jonka piti olla puolellamme, mutta joka olikin jotain aivan muuta. Itse en anteeksi anna ja haluaisin, että monet heitä vieläkin jalustalla pitävät tulisivat järkiinsä.”