Mies jää leskeksi. Kertoo että ei osaa keittää edes kahvia. Vaimo on aina keittänyt. Nainen jää leskeksi. Ensimmäisenä hän sanoo, että kuka nyt lumityöt sitten tekee. Lukija kirjoittaa, että mihin hän puolisoa enää tarvitsee, kun on oppinut tekemään kaiken itse. Niin, ei hän puolisoa mihinkään tarvitsekaan, koska ei ketään tarvita. Sen sijaan rakastaa ja haluta saa.
Siinä kun on vaara, että tarvitseminen johtaa riippuvuuteen. Huomaat yhtäkkiä että sinä et tule toimeen ilman toista. Jos toinen yhtäkkiä katoaa niin olet vaikeuksissa. Niin kuin leskeksi jäänyt mies, joka ei osaa kahvia keittää.
Minä en halua että puolisoni tarvitsee minua. Kamala paine sellaisesta olisi. Haluan että hän rakastaa minua. Haluan että hän aivan hyvin pärjäisi ilman minua. Haluan että minä en ole hänelle rooli tai jonkun mahdollistaja. Haluan olla rakastettu. Se on parisuhteen ydin. Tai oikeastaan se on parisuhteessa se kaikki.
Nimittäin parisuhde joka perustuu tarpeen sijaan rakkauteen on lopulta se jossa ihmisen on helppo ja hyvä olla. Hän on siinä suhteessa ihminen. Hänellä on vapaus olla hän. Ilman mitään painetta siitä, että jos häntä ei olekaan niin kaikki jotenkin sortuu. Aamukahviakaan ei enää sen jälkeen saa.
Mutta se rakkaus. Kyllä sellaista haluaa. Sellaista saamalla siihen haluaa jäädä. Kahvin voi keittää yhdessä tai vuorotellen.
