Hallituspuolueen eduskuntaryhmän johtaja on asemassa jossa valta-asema on jo merkittävä. Tämän merkittävyyden vuoksi ryhmäjohtajan käyttäytyminen ja sanomiset pitäisi olla vielä tarkemman yhteiskunnallisen tarkkailun alla kuin normaalisti.
Niin se oli ennen.
Säännöt ovat muuttuneet nopeassa tahdissa. Perussuomalaisten ryhmänjohtaja on Jani Mäkelä. Hän on vuosia ollut tunnettu yhtenä sosiaalisen median huonoiten käyttäytyvänä henkilönä. Puolueen ollessa oppositiossa aiheesta uutisoiminen ei ehkä olisikaan ollut tarpeellista, mutta nyt kun puolue on hallituksessa ja Mäkelä on puolueen yksi johtajista niin hänen käytöksensä ei saisi jäädä uutisoimatta.
Henkilökohtaisesti en voi ymmärtää, että miten Mäkelän viimeisen puheenvuoro on mediakin ohittanut täydellä hiljaisuudella. Hänen kommenttinsa koskien Sannan Marinin hakemaa lähestymiskieltoa sisältää sekä uhrin syyllistämistä että rasismilla flirttailua. Kun se tehdään hallituksen sisältä käsin niin asian pitäisi olla niin merkittävä, että siitä uutisoitaisiin edes jollakin tavalla. Aikana jossa hallitus on jeesustellut rasisminvastaisella paperilla.
Miksi hallituksen muita puolueita ei ole haastettu perussuomalaisten sisältä tulevista lähes jokapäiväisistä rasistisista ulostuloista? Miksi pääministeriltä ei kysytä, että miten tämä kaikki suhtautuu hänen rasisminvastaiseen paperiinsa? Miksi perussuomalaisten rasismiin ei puututa edes median toimesta? Tällä tavalla rajat rasismille siirtyvät entistä kauemmaksi ja edes puhtaisiin rasistisiin kannanottoihin ei enää puututa.
Onko meillä pienenä valtiona tähän varaa? Onko todella niin, että perussuomalaisten lisäksi hallituksessa olevat muut puolueet ovat valmiita luopumaan kansainvälisyydestä? Jos niin miksi? Katsoo tätä asiaa minkä tahansa värilasien lävitse niin tapahtunut muutos on merkittävä. Siitä ei ole montaakaan vuotta kun mediassa etsittiin ääniasiantuntija kuuntelemaan silloisen pääministerin puhetta hidastettuna.
Se ei ole ainoastaan perussuomalaisten syy, että huonoon käytökseen ei tunnuta puuttuvan enää mitenkään. Uutiskynnyksen tuntuu ylittävän enää tapaukset, jossa hallituspuolueen jäsen joutuu poliisin kanssa tekemisiin. Sitäkin tämän kauden aikana on tapahtunut jo kahdesti. Syy on siinä, että kaikki tämä mahdollistetaan ja rajoja ei laiteta ja jos laitetaankin niin niiden rikkomisesta ei seuraa yhtään mitään.
Sitten kun on liian myöhäistä niin sitten on liian myöhäistä. Se mikä sallitaan ylhäällä alkaa valua alaspäin ja korostuu siellä. Sosiaalisen median kommenttikentät ovat raaistuneet muutaman vuoden aikana selvästi ja siellä tunnutaan puuttuvan enemmän antirasistiseen kuin rasistiseen puheeseen. Lupa rasismille kun on annettu yhteiskunnan toimesta.
Sen rinnalla hallituksen rasisminvastainen paperi on ehkä Suomen poliittisen historian huonoin vitsi ikinä.