Talous sakkaa pahasti, työttömyys on noussut vuoden aikana kymmenillä tuhansilla, leikkaukset vähävaraisilta on johtanut häätöihin ja vieneet jopa työssä käyviä leipäjonoihin ja ahdinkoon, vienti ei vedä, rasismista on tullut hyväksyttyä, työntekijöiden oikeuksia viedään pala kerrallaan, lakkoaalto kiihtyy, luottamus talouteen on heikentynyt, konkursseja ennätysmäärä, terveydenhuolto rapautuu ja elinkustannukset karkaavat käsistä.
"Nykyinen hallitus ei ole varsinaisesti epäonnistunut missään. Epäonnistumisia ei ole". Näin sanoi pääministeri Petteri Orpo toissapäivänä Kouvolan Sanomille.
Hallitus ei ole epäonnistunut missään. Tämä täysin todellisuudesta irtioleva ja ylimielinen tokaisu kertoo yhdellä lauseella kaiken nykyisestä hallituksesta. Lause on kuin narsistien pelikirjasta. Mitään vastuuta ei oteta mistään. Yhtäkään virhettä ei myönnetä. Anteeksi ei pyydellä. Nöyryys loistaa poissaolollaan. Ongelmat johtuvat kaikista muista paitsi itsestä. Ohjeita ei kuunnella, koska minä olen tämän huoneen ainoa täysjärkinen.
Elämme tällä hetkellä sekä globaalisti että yhteiskunnallisesti hyvin synkkää aikaa. Valitettavasti synkkyyteen ei ole olemassa nopeaa poispääsyä. Monissa maissa on vallassa ihmisiä jotka eivät kuuntele ketään muita kuin itseään. Tunnelma on kuin eläisi narsistisen puolison kanssa. On olemassa vain yksi totuus ja sitä saatana totellaan ja jos ei totella niin itketään ja totellaan.
Suomi ei ole koskaan ollut tilanteessa, jossa maata on hallinnut täysin yhteistyöhön kykenemätön joukko ylimielisiä elitistejä. Jos heille näyttää edessä täysillä liekillä palavan talon niin he sanovat, että ei siinä mikään talo pala. Tai jos palaa niin me emme ole sitä sytyttäneet. Sanna sytytti.
Samaan aikaan hallituksen sisällä saa tehdä ja saa sanoa aivan mitä haluaa. Saa valehdella niin paljon kuin ehtii. Saa suoltaa rasistisia puheita. Saa marssia äärioikeiston marssilla. Saa vittuilla kansalaisille sosiaalisessa mediassa. Saa groomata alaikäisiä. Kaikkea saa tehdä. Mistään ei joudu vastuuseen edes median kautta. Tämä kehitys on hyväksytty ja sen edessä ollaan hiljaa. Jatkokysymyksiä ei esitetä. Pääministeri saa sanoa, että hallitus ei ole tehnyt yhtäkään virhettä eikä se ole epäonnistunut missään. Sen jälkeen loppuu kysymykset.
Miksi?
