Mitä pahaa olemme tehneet, että meitä saa potkia näin pahasti? Näin kysyy vähävarainen ihminen hallitukselta. Saamatta vastausta, mutta saamalla lisää iskuja.
Eduskunta keskusteli eilen hallituksen päätöksestä leikata 25 miljoonaa toimeentuloturvasta. Tämä leikkaus kohdistuisi asumisen turvaavaan osaan. Jatkossa toimeentulotukea saava joutuisi maksamaan asumisensa rahalla joka on tarkoitettu syömiseen. Jokainen meistä tietää, että yhtälö on mahdoton, joten toimeentulotukea saavalla on kaksi vaihtoehtoa. Joko lopettaa syöminen tai etsiä itselleen halvempi asunto.
Jälkimmäiseen eräällä lakia valmistaneella kokoomuslaisella onkin helppo ratkaisu. Hän oli katsonut, että Etuovi.comissa on 10000 vuokra-asuntoa vuokrattavana. Siitä vain köyhät vuokraamaan edullista asuntoa. Sitä hän ei selvittänyt lainkaan, että alle 620 euroa kuukaudessa maksavia asuntoja on tarjolla tasan O kappaletta. Tuo summa siksi, että sitä enempää vuokra-asunto ei saisi enää toimeentulotukea saavalle maksaa.
No, mutta. Sama henkilö sanoi toissapäivänä ääneen sen, mitä moni ei kehtaa, vaikka niin ajatteleekin. Kyllähän nämä leikkaukset satuttavat köyhiä, mutta niin niiden pitääkin sattua. Ymmärtävätpähän mennä töihin. Tässä kohtaa on täysin turhaa sanoa, että iso osa asumistukea saavista käy jo töissä, mutta palkka on niin huono, että sillä ei pysty kattamaan edes perustarpeita.
Toisaalta ei siitä ole kuin kahdeksan vuotta kun silloinen kokoomuslainen ministeri ääneen ihmetteli, että eihän nyt Suomessa kukaan tienaa alle 2600 euroa kuukaudessa. Jos hän olisi perehtynyt asiaan niin olisi huomannut, että joka kolmas palkansaaja.
On todella huolestuttavaa ja pelottavaa, että kuinka hatarilla tiedoilla ja pelkän ideologian sokaisemana päätöksiä tehdään. Päätöksiä, jotka luovat kansalaisille suurta epävarmuutta ja ahdistusta. Tämä yhdistettynä jäätävään ylimielisyyteen, empatiakyvyttömyyteen, eliittisyyteen ja tunteettomuuteen antaakin sitten kuvan tämän hetken suomalaisesta yhteiskunnasta tai ainakin siitä, että miten sitä johdetaan.
No samassa istunnossa puhuttiin myös kaljaveron laskemisesta, joka sattuu olemaan täysin sama kuin mitä toimeentulotuen leikkaukset ovat. Onpahan sitten pussikaljottelu halvelmpaa, kun asuntoa ei ole.
Tänään näitä asioita ei tarvitse miettiä. On itsenäisyyspäivä ja saamme televisiosta katsella kuinka rajua leikkauspolitiikkaa harrastavat kilisyttävät skumppalasejaan jotta voivat huomenna jatkaa taas köyhien elämän kurjistamista.
Minun Suomeni tämä ei ole ja aion siitä ääneen sanoa jatkossakin. Minun Suomeni on empaattinen ja pienistä huolta pitävä. Sellaiselle yhteiskunnalle minä tänään liputan. Se on minun kotimaani.
” Jos heillä ei ole leipää, syökööt sitten kakkua”. Ja jos ei kohta ole asuntoa, juokoot kodittomina edullisempaa olutta . Hyvää itsenäisyyspäivää te päättäjät, älkää antako köyhälistön häiritä linnan juhlianne!