”Hävettää miehenä. Toki ongelma ei ole syntynyt vuosien aikana, vaan jo sukupolvien aikana. Onhan täällä melko omanlainen historiansa alkoholin ja väkivallan hybridistä ollut aina. Älytöntä on se, kuinka vähän kehitystä on tapahtunut.
Suuri ongelma on varmasti tuo iso välinpitämättömien ja vähättelijöiden joukko, joka ei ole suoranaisesti väkivaltaisia, mutta eivät millään tavoin myöskään edistä asiaa, päinvastoin. Sitten on se vaarallisin keihäänkärki, joka toteuttaa tätä agendaa, Ylilaudan ja muiden paskafoorumien kannustaessa nimettömänä, tottakai. Kuinkas muutenkaan. Käsittämätöntä, kuinka paljon sieltäkin saisi ihmisiä edesvastuuseen vaikka jos mistä kirjoituksista, jos sananvapaus ei olisi mitä olisi ja tuosta paskaämpäristä haluttaisi aidosti eroon. Ei haluta, sekin kertoo jotain tästä ongelmasta.
Ainoa ratkaisu turhautuneen pohdinnan lisäksi mitä yleisesti tulee mieleeni on suomalaisen miehen itsetunnon palauttaminen tai rakentaminen, jos sitä ei ole koskaan ollutkaan. Itsetunto PT. Ja tämä ei ole edes vitsi.
Jos miehen tarvitsee alkaa painaa naista (tai ylipäänsä ketään) systemaattisesti alas ja käyttäytymään järjettömästi siksi, että kokee naisen uhkana tai kohteena, joka pitää palauttaa ”ruotuun”, on itsetunto ja itseluottamus siinä pisteessä, ettei pelkkä määräaikaiskatsastus riitä. Sitten kun tähän otetaan väkivalta ja kaikenmaailman sairaat fantasiat esiin, ei puhuta enää täyspäisestä toiminnasta ja vaativat erityisen tiukat otteet. Ne kuitenkin ruokkivat sairaalla tavalla myös tuota ”kevyempää” osastoa, jotka jättävät vihansa ”vain” lyttäämisen, komppailun, vähättelyn ja machoilun tasolle, josta kulttuuri elää ja hengittää.
Lopuksi pieni, hyvin lavean pensselin ”laskutoimitus”, joka tukee suomalaisen miehen itsetunnon kohotusprojektia, ihan kuin kaikki PT-kunto-ohjelmat tekevät kropalle. Sisältää yleistystä, pahoittelen :
Maa, jossa miehet ovat opetelleet vuosikymmeniä puhumaan ongelmistaan, onnistuen siinä jollain tasolla vasta viime vuosina, kertoo jotain mieskulttuurista. Maa, jossa kaupoissa on ollut tarjolla miehille pääosin mustaa, harmaata, sinistä ja beigeä, kertoo pelosta erottua, ettei vain leimata joksikin. Se taas nivoutuu hienosti itsetuntoon- ja luottamukseen. Maa, jossa viina on niin suuressa osassa elämää, jonka taakse piiloudutaan ja laitetaan omat mokat sen piikkiin tai ylipäänsä muiden piikkiin, kertoo yleisestä kyvykkyydestä käsitellä asioita.
Siinä meillä on soppa, joka on oiva alusta naisvihalle. Vihalle pelkkää sukupuolta kohtaan, joka on vihdoin järkyttänyt maailmanjärjestystä ja uskaltanut tulla sieltä ”keittiöistään” tekemään omia uria, päätöksiä, menestymään niissä ja osoittamaan kykynsä vaativimpiinkin pesteihin, mitä tarjolla on. Pelottaahan semmoinen, kun huomaa jäävänsä jalkoihin monessa suhteessa. Itse kun hädintuskin uskaltaa pukea punaiset housut ja laittaa korvikset.
Terve itseluottamus ja itsetunto ei koe tarvetta painaa toisia alas tai vihata ketään itseään kyvykkäämpää jossain asioissa. Se kannustaa, hyväksyy ja imee oppia osaavilta, kehittyen itsekin ihmisenä ja tässä kohtaa miehenä.”
