Mökkikausi on aluillaan. Ajatus ei varsinaisesti viehätä minua. En ole mökki-ihmisiä enkä Erä-Jorma. Anopillani on mökki, jonne vaimoni raahaa minut toisinaan. Mökki on sellainen kuin mökit yleensä ovat. Siinä on sisällä kaksi pientä huonetta ja pihassa puurötiskö, jossa on sisällä penkki, jonka keskellä on reikä, jonka päälle asetetaan pylly, kun on pakottava tarve. Reiän alla on kasa sahanpurua ja villieläimiä, jotka ovat hetkenä minä hyvänsä valmiina iskemään terävät hampaansa yläpuolella kiiltävään valioluokan kaupunkilaispyllyyni.
Minulle on sanottu, että mökille mennään rentoutumaan. Mökin pihassa onkin riippukeinu, jota kukaan ei ole vielä testannut. Se on sisustuselementti, joka heiluu yksin tuulessa. Olen aina ajatellut, että rentoutuminen tarkoittaa joutenoloa, mutta mökkimaailmassa se tarkoittaakin raakaa työntekoa. Mökillä on nurmikko, joka on niin terhakka kasvamaan, että kun sitä leikkaa, niin loppuun päästyään se alkupuoli alkaa jo rehottamaan ja leikkaaminen on aloitettava alusta. Mökillä on lapio, jolla pitää kaivaa iso monttu, jonne voi tyhjentää sen puurötiskön reiän alle tippuneen aamukakan ja palan pyllystä, jonka joku nimeämätön villieläin on ehtinyt haukata.
Mökillä on pihassa kaikki eläimet, mitä Suomen luonnosta löytyy. Siellä on ennen kaikkea kiimaisia itikoita ja paarmoja, jotka surisevat pään ympärillä kuin päälle jäänyt seksilelu. Metsien reunoilla vaanivat peurat, ahmat, rusakot, kyykäärmeet, koppakuoriaiset ja sudet. Iltaisin ilmatilan valtaavat häiriintyneet lepakot. Vedessä meuhaavat iilimadot ja majavat. Öisin puurötisköön kävellessä on kuin astuisi mökistä Korkeasaaren eläintarhaan, jossa kaikkien häkkien ovet on avattu.
Mökillä on vaimo, anoppi ja kutsumatta pihaan käveleviä erinimisiä sukulaisia. Välillä mökillä on myös lapsi, joka tulee hakemaan minut mukaansa, kun hänellä on tarve käydä puurötiskössä, jossa reiän alla vaanii villieläimiä. Verenhimoisia paarmoja ja itikoita pääsee sisätiloihin karkuun, mutta työhulluja vaimoa ja anoppia ei edes sinne. Sisällä surisevat pään ympärillä ja vaatimuksillaan imevät minua kuiviin. Antavat tehtäviä, joita en osaa tehdä ja yhdessä irvailevat, kun en osaa tehdä.
Mökin nurkassa on sauna, joka sytytetään puulla. Kiukaita on kaksi. Toisella lämmitetään vesi. Kylmä vesi haetaan joesta ja se näyttää samealta ja kuolleelta kuin tunnelma Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Saunan sytyttäminen vaatii tulentekotaitoja toisin kuin kotona. Kotona tarvitsee painaa vain nappulaa. Nimittäin hissin nappulaa numero kuusi. Hissi vie saunatiloihin, jotka sijaitsevat yläkerroksessa. Saunavuoro on perjantaisin. Ikkunasta näkyy Näsinneula ja Tornihotelli. Mökin saunan ikkunasta näkyy se puurötiskö ja puurötiskön viereisellä penkillä työlistaa kirjoittava anoppi.
Öisin mökillä on niin hiljaista, että se sattuu korviin. Tosin mökin seinässä on vanha kello, jonka sisältä ilmestyy vittumainen käki tunnin välein rikkomaan hiljaisuuden. Mitä enemmän kello on, sitä kauemmin käki huutaa. Mökin varastossa on ilmakivääri. Olen ajatellut salakuljettaa sen sisään. Ampua sillä sen kellon sisältä ilmestyvän linnun. Puolen yön aikaan olisi kaksitoista kertaa mahdollista osua.
Keväällä vaimo kysyi, että mitä muutoksia mökkiin pitäisi tehdä. Minä vastaisin, että mökin voisi siirtää. Ehdotin Tampereen keskustan välittömässä läheisyydessä olevaa Onkiniemeä. Siinä olisi lähellä järvi ja vielä lähempänä asfaltoitu tie ja intialainen ravintola. Asettelemalla mökin Särkänniemen suuntaisesti, mökinkin saunan ikkunasta näkisi sitten Näsinneulan. Vaimo ei kai arvostanut. Alkoi miettiä, että mihin toiseen perheeseen minut voitaisiin siirtää. Sanoin, että jos sellaiseen mökittömään perheeseen. Sanoin nimeltä muutamia.
Mökillä olemisessa mukavinta on tulla takaisin kaupunkiin. Avata kotona ikkuna ja hengitellä syvään myrkyllistä kaupunki-ilmaa, kuunnella tasaisesti humisevaa autoliikennettä ja mennä tarpeilleen huoneeseen, jonka ovessa on metallinen ovenkahva ja sisällä posliininen penkki ja penkissä olevan reiän alla vettä ja penkin päällä alas painettava nappula, jota painaessaan kakka menee menojaan, eikä esille tarvitse ottaa lapiota, jolla kaivaa useiden kakkojen kokoista monttua.
Mökkikausi on aluillaan. Olisi hakusessa mökitön perhe.
Tämä blogisti on katkera mies. Miksi mennä mökille, jos ei kiinnosta? Tossun alla raukka parka. Mökkejä on monenlaisia! On myös sisävessoja. Rusakot vaanimassa… Huokaus. Pysy kaupungissa miesparka. Luonto ON parasta!
Arvoisa äiti luonnon keskellä. Kysymykseesi miksi mennä mökille, jos ei kiinnosta voisin vastata vastakysymyksellä, että miksi lukea humoristista tekstiä, jos ei ymmärrä huumoria. Mukavaa kesää sinne luonnon keskelle. Toivottavasti rusakot ovat ystävällisiä siellä päin luontoa. Terveisin: Katkera kaupunkilainen tossun alta.
Aivan loistavia kirjoituksia! Totuutta ja huumoria! Kiitos!