Naisella ja miehellä on eroavaisuutensa, niinhän sitä joka paikassa toitotetaan. Minä haluan listata omissa parisuhteissani havaittuja eroavaisuuksia. Haluan ennen listausta vielä muistuttaa, että nämä eroavaisuudet ovat minun omista parisuhteistani noukittuja, joten tämä ei varmasti ole mikään kattava ja yleistävä lista naisen ja miehen eroavaisuuksista.
Hampaidenpesu.
En tiedä, onko minulle vain sattunut elämääni naispuolisia ihmisiä, jotka eivät kerta kaikkiaan pysy paikoillaan hampaidenpesun aikana vai onko kyse jostakin naarassukupuoleen liittyvästä yleisestä käyttäytymistavasta. Hammasharjan suuhun pistäminen on kuin kuuluisi yleisurheilukisoissa starttipistoolin laukaisu ja pikajuoksu lähtisi käyntiin.
Nopeasti vessasta pois, suunta kohti olohuonetta, jossa ehkä siirretään vinoon jäänyttä tyynyä oikealle paikalle, olohuoneesta kohti keittiötä, jossa odottaakin jo kahvikuppi, jota ei ole siirretty astianpesukoneeseen, keittiöstä nopean eteissuoran jälkeen kaarretaan loivasti vasemmalle makuuhuoneeseen, jossa kiinni jäänyt ikkuna avataan tuulettamista varten tai auki jäänyt ikkuna suljetaan yötä vasten. Lopulta matka jatkuu kohti vessan lavuaaria ja koko monen minuutin ajan suussa hämmästyttävästi pysynyt hammastahnavaahto sylkäistään kerralla pois. Olen laskenut, että vuorokaudessa kaksi kertaa tapahtuvan hammaspesun aikana ehtii helposti saada puolet vuorokauden aikana vaadittavista askeleista, että pysyy kohtuullisessa kunnossa.
Minä en ymmärrä tätä. Itse en voisi kuvitellakaan lähteväni hammasharja suussa iltakävelylle pitkin asunnon huoneita. Eikä minulla kyllä ole siihen lupaakaan. Ei minulla pysy vaahto suussa siinä lavuaarinkaan edessä. Sitä valuu lattialle, rinnuksille, käsiini, sukilleni ja jokaiseen vessan peiliin. Jos lähtisin vielä vaellusmatkalle pitkin asuntoa, niin voi sitä sotkun ja huudon määrää, kun lattia näyttäisi siltä, että asunnossa olisi ollut käynnissä viikon kestäneet pornoelokuvan kuvaukset.
Vesipullo.
Ei paikkaa, jonne ei olisi syytä olla ottamatta mukaan vesipulloa. Se on kuin lapsen mukana kulkeva turvalelu. Ilman sitä ei voi edes harkita lähtevänsä minnekään. Autoa ei ole edes kunnolla ehditty startata, kun ratin takaa kuuluu pyyntö, että viitsisitkö kaivaa laukusta vesipullon. Kahden minuutin matka autolle saa aikaan jo tappavan janon. Vettä on saatava imaistua vesipullosta kiireellisesti tai kroppa kuivahtaa välittömästi piloille. Junassa vesipullon on oltava käden ulottuvilla koko matkan ajan jos pahalaatuinen vesijano pääsee yllättämään ja usein pääseekin.
Illalla ennen nukkumaanmenoa vesipullo on täytettävä valmiiksi aamua varten, koska kropan pitää olla ilman vettä kokonainen yö ja aamulla se on jo siinä kunnossa, että sitä pitää välittömästi voidella pullollisella vettä, jotta se ei kuivuisi kokoon. Jos päivän aikana valitan huonoa oloa, päänsärkyä, lihasjomotusta, kylmyyttä, kuumuutta, vitutusta tai ihan mitä vain, niin kuulen minulta kysyttävän sen saman kysymyksen, olethan juonut tarpeeksi vettä. Ja jos tarpeeksi vettä on se määrä, jonka olen nähnyt puolisoni päivän aikana juovan, niin vastaus on, että en perkele ole. Ihmettelen välillä sitä, että kuinka voin ylipäätään olla hengissä, koska minä en kulje vesipullo vierelläni ja juon vettä huomattavasti vähemmän kuin puolisoni.
Aikamääre sanalle kohta.
Joo, voin tehdä sen ihan kohta. Niin minä olen sanonut tässä elämässä tuhansia kertoja. Lähestulkoon aina olen asian sitten tehnytkin, ellei ole käynyt niin, että minun kohta on ollutkin puolisolleni aivan liian pitkän ajan päässä. Sana kohta on äärimmäisen liukuva ajan määritelmä. Joillekin se tarkoittaa minuutteja, tunteja tai korkeintaan vuorokausia. Minulle se on saattanut tarkoittaa kuukausia, vuosia ja yhden kerran jopa vuosikymmeniä. Nimittäin vuonna 1999 kaadoin epähuomiossa ja hieman humalassa punaviiniä silloisen tyttöystäväni asunnon matolle. Minä lupasin hinkata tahran pois ihan kohta, kunhan olen saanut lasillisen juotua. Niinhän siinä kuitenkin kävi, että unohdin koko asian, kunnes jostakin muistin syövereistä se kaivautui esiin muutama viikko sitten. Minulla ei ollut siinä sillä hetkellä muutakaan tekemistä, niin ajattelin, että nyt minä voisin puhdistaa sen maton punaviinistä. Kunnes muistin, että minullahan on puolisokin vaihtunut jo tässä välissä muutaman kerran. Laitoin entiselle tyttöystävälle viestin, että voisin nyt tulla puhdistamaan sen maton, jonka 17 vuotta sitten sotkin. Pyysin samalla anteeksi, että tässä kohtaa sana kohta on tarkoittanut kyllä kohtuuttoman pitkää aikaa. Minulle ei ole vielä vastattu. Ehkä punaviinitahra on haihtunut matosta itsestään.
Tämä onkin johtanut tilanteeseen, että sana kohta on tarkoittanut jokaisessa parisuhteessa vaikeuksia ja riitoja. Voin silti rehellisesti myöntää, että jokaisessa parisuhteessani minun tarkoittamani kohta on aina ollut jotenkin liian kaukana ja olen saanut hiljalleen hilattua sanaa kohta tarkoittamaan enemmän sitä samaa kohta sanaa, jota puolisoni sillä sanalla on tarkoittanut. Minun on annettu ymmärtää, että minun aikamääre sanalle kohta on todellakin väärä ja että minulla on asian suhteen vielä opettelemista. Olen yrittänyt kyllä itsekin opettaa kohta sanan merkitystä puolisoilleni siten, että olen tunteisiin vetoavilla tavoilla selittänyt, että mitä pidemmälle kohta aikaa venyttää, sitä enemmän jää aikaa kaikelle kivalle ja ihanalle. Vielä olen kuitenkin ollut opetettavan puolella enemmän.
Kolme ensimmäistä eroavaisuutta oli tässä. Lisää seuraa myöhemmässä vaiheessa. Eroavaisuuksista huolimatta tärkeintä lienee se, että niitä eroavaisuuksia on ja että ne eroavaisuudet sietää. Koska parisuhde, jossa on vain yksi totuus ja tapa toimia, on sietämätön. Hänen, joka toistuvasti puuttuu toisen tapaan elää ja toimia, olisi nopeasti syytä katsella muutaman vuoden ajan peiliin päin ja hänen, jonka joutuu vain yhden totuuden omaavan kanssa elämään, olisi syytä mahdollisimman nopeasti paeta paikalta.
Parisuhde, jossa ihminen saa olla oma itsensä, on se parisuhde, johon minä haluan kuolla.