Vanha paikkansapitämätön fraasi siitä, että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa herätti keskustelua sen jälkeen, kun kaksi miestä kirjoitti tarinansa näkökulmasta, että suomalainen nainen ei puhu eikä pussaa.
Tartun kiinni erääseen naisen lähettämään kommenttiin. Kommentissa hän pohti sitä, että voikohan olla niin, että moni nainen ei osaa ottaa vastaan puhuvaa ja pussaavaa miestä, koska on koko elämänsä kuunnellut tuota valheellista fraasia ja varsinkin jos on aiempia kokemuksia vain miehistä, jotka tuon fraasin ovat eläneet toteen.
Olen saanut muutamia tarinoita miehiltä, joiden herkkyys ja tunneilmaisu on ollut heidän naispuolisoilleen liikaa. Jopa niin pitkälle vietynä, että miehen uupuminen on ollut naiselle häpeän aihe. Naiselle kun on koko elämä opetettu, että mies on jykevä puu, joka ei koskaan murru. Mieheen voi nojata, mutta miehelle ei sitten olekaan ketään johon nojata. Valitettavasti tämän narratiivin ostavat monet miehetkin ja hammasta purren ja viinan tai muun riippuvuuden voimalla eivät murru tai esittävät murtumatonta.
No tuo kaikki on mennyttä aikaa. Nykymies uskaltaa näyttää tunteensa. Hän osaa ja haluaa puhua ja pussata. Hän rohkenee jopa näyttää heikkoutensa ja murtua. Ehkä on vielä vähemmistössä sellainen ilmapiiri, että mies ei saa mitään tuota tehdä ja tuntevaa miestä ei osata ottaa vastaan. Onneksi ajattelen sen olevan vähemmistössä, sillä myrkyllisen miehuuden ylläpitämistä missään muodossa on syytä välttää.
Oli miten oli, niin fraasista suomalainen mies ei puhu eikä pussaa on päästävä pikimmiten eroon, sillä ainakin jos otan lähimmän tuntemani miehen käsittelyyn eli itseni niin mikään ei ole mukavampaa kuin puhuminen ja pussaaminen.