”Olen ollut muutamassa pitkässä parisuhteessa ja ajatellut ettei minulle löydy sitä sellaista täydellistä kumppania mitä elokuvissa näkee. Ajattelin aina että on teeskentelyä jos joku vaikka somessa kehuu puolisoaan tai ihan vaan kävelee käsi kädessä kaduilla hymyillen. En uskonut myöskään avioliittoon enää yhden kariutuneen kulissiliiton jälkeen ja yhdessä jonkun toisen kanssa asuminenkin alkoi tuntua oksettavalta ajatukselta kokemusteni kautta.
Miten väärässä sitten olinkaan.
Siitä hetkestä kun nykyinen mieheni suuteli minua ensimmäisen kerran tuntui kuin olisin herännyt unesta oman elämäni romanttiseen elokuvaan. Yhtäkkiä kaiken kokemani jälkeen edessäni oli tuo minua päätä pidempi mies joka katsoi suoraan silmiini, koski hellästi kasvojani ja tuntui että hän pyyhki siinä samalla pois kaiken pahan mitä muut olivat minulle aiheuttaneet.
Ei tarvittu sanoja.
Tunsin yllättäin itseni hyvin pieneksi ja avuttomaksi kuin linnunpoika joka etsii turvaa ja hänen sylissään sen löysin. Teki mieli itkeä onnesta ja ajaessani kotiin hänen luotaan itkinkin.
En etsinyt mitään ja silti löysin hänet.
Huomasin haluavani kaiken sen mitä luulin inhoavani ja sitten hämmästyin kun minua kosittiin (ensimmäistä kertaa elämässäni!). Se tuntui ihanalta! Tuntui ihan vatsanpohjassa asti.
Olin pitänyt aiemmin kosimistakin teatraalisena elokuvahömppänä ja siinä sitä sitten oltiin yllättäin onnesta soikeana.
Menimme naimisiin ja ostimme yhteisen kodin minne muutettiin uusperheenä.
Olen monesti pyöritellyt sormessani olevaa vihkisormusta hymyillen ja miettinyt että miten onnellinen nyt olenkaan kaiken kokemani jälkeen.
Minulla on mies joka saa minut nauramaan, mies joka osallistuu elämääni ja minä hänen, mies jonka kanssa tehdään asioita yhdessä ja ennenkaikkea puhutaan ja kuunnellaan.
On parasta saada iltaisin mennä nukkumaan juuri hänen kainaloonsa ja herätä aamulla hänen vierestään.
Sanotaan, että ei se vaihtamalla parane. Voi kyllä se vaan paranee jos se oikea siihen kohdalle osuu.
Joten viestini kaikille ihmisille on: älä tyydy, älä jää vain velvollisuudesta tai tavan tai lasten vuoksi. Lähde itsesi ja onnesi vuoksi, sillä kun sinä olet onnellinen, niin lapsesikin ovat.