Luin artikkelin, jossa pohdittiin, että mitä tapahtuu sen jälkeen, kun meillä on lupa taas mennä toisiamme lähelle. Tarkoitan siis hetkeä, jolloin olemme saaneet rokotesuojan pandemiaa vastaan. Artikkelissa pohdiskeltiin, että kuinka kosketuksen kaipuu näkyy pandemian jälkeisessä ajassa. Hetkinen. Mikä on ollut meidän lähtötilanteemme. Olemmehan tunnetusti kansakunta, joka suorastaan rynnii toinen toisen …
Ei alkanut aamu ihanasti. Kello hirnahti soimaan 5.45. Seisoin vaatekaapin edessä epäuskoinen katse silmissäni. Ei ollut yhtään puhdasta bokseria. Yön veltostamat aivot keksivät ratkaisun. Kävin hakemassa kaapista taskulampun. En halunnut laittaa valoja, jotta puoliso ei heräisi. Menin hänen vaatekaapilleen. Otin sieltä hänen alushousunsa. Ajattelin, että kyllä päivän voi olla naisten …
On palvelutalo. Palvelutalossa viisi kerrosta.Ylimmässä asuu noin kasikymppinen herra.Toisessa kerroksessa samanikäinen rouva. Vuosikymmeniä yhdessä ollut aviopari. Osui rouva samaan aikaan hissiin. Kertoi menevänsä miehensä luokse päiväkahville. Huomasi kysyvän ilmeeni. Sanoi, että niin monta vuotta on tullut samaa naamaa katseltua, että on kai se tässä iässä sallittua haluta omaa tilaa. Vinkkasi …
1. Sinä mies, joka käytät toisinaan julkista vessaa. Julkinen vessakin on tarkoitettu vedettäväksi, vaikka vetämättä jättäminen ei kulkeudukaan aiheellisena moitteena korviisi. Vinkkinä kerrottakoon, että moderneissa julkisissa vessoissa vetonappula sijaitsee aivan siinä pöntön yläpuolella. Se saattaa alkuun näyttää pelottavalta. Se on ymmärrettävää, että varsinkin mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän alkaa pelkäämään …
Siivosin viime viikolla kaappejani. Myöhemmin minulle kerrottiin, että olen tietämättäni konmarittanut. Se tarkoittaa sitä, että luopuu kaikesta itselle merkityksettömästä. Sitä olikin hyllyt ja laatikot notkollaan. Löysin esimerkiksi vanhan lukioaikaisen olkalaukkuni. Siellä oli sisällä englannin kielioppikirja ja paperipäällysteisiä suklaakonvehteja.Tarjosin seuraavana päivänä tyttärelleni, mutta ei ole lasten makeanhimo enää entisellään. Kieltäytyi syömästä. …
Muistan se päivän kuin eilisen. Oli alkutalvea vuonna 1998. Olin luvannut mennä silloisen tyttöystäväni kanssa katsomaan Titanic-elokuvaa. Aamu alkoi, niin kuin kaikki muutkin aamut, kun on ikää 22 ja kuolematon, vailla huolia ja murheita päivän koitoksista. Päivän aikana unohdin koko elokuvan. Kuunneltiin ystävän kanssa hänen 16 neliön asunnossaan Gunnareita ja …