Kello kymmeneltä yhtenä aamuna. Kävelen asuintaloni portaat alas ja avaan ulko-oven päästäkseni ulos. Ulkona, oven edessä seisoo noin kahdeksankymppinen nainen rollaattoriin nojaten. Toivotetaan huomenet. Nainen jatkaa perään odottavansa kyytiä, mutta valitettavasti vain Kela-kyytiä. Naurahtaa perään. Vuosia sitten jaoin kaupungin ikäihmisille ja muille apua tarvitseville ruoka-aterioita. Niiden vuosien aikana tapasin sadoittain …
