Näyttää: 11 - 17 of 17 tulokset

Ihmisen ikävä toisen luo

Vanha herra, melkein yhdeksänkymmenen, istui keittiönsä tuolilla ja katsoi suoraan silmiin. Kysyi minulta, että näkyikö ulkona joulupukkia. Jatkoi, että ei hän siitä joulupukista niin välitä, mutta jos joulumuorin saisi kerran vielä syliinsä istumaan, niin voisi kuolla onnellisena. Olohuoneen pöydällä, vanhassa kuvassa, hymyili kaunis nuori nainen. Vanha herra osoitti kuvaa ja …

Muumipuisto

Kaupungissa asuinalue. Sen reunalla leikkipuisto. Leikkipuiston ympärillä vanhoja puisia omakotitaloja. Puistossa liukumäki, jonka reunaseinämässä on Muumin kuva. Kaksi ja puolivuotias lapseni sanoo puistoa Muumipuistoksi. Puiston reunalla olevan omakotitalon pihasta käveli puistoon mies. Sanoi nauttineensa alkaneen syksyn tarjoamasta lämpimästä alkuillasta. Huomanneensa minun ja lapseni tulevaksi puistoon. Olin minä hänet aiemminkin nähnyt …

Yksinäisyys on sitä, että ei ole ketään, jota ikävöidä

Yksinäisyys ei ole ikävää ihmisen luokse, joka on jossain muualla. Yksinäisyys on sitä, että ei ole ketään, jota ikävöidä. Yksinäisyys ei ole satojen kilometrien välinen etäsuhde, jossa rakastamansa ihmisen kanssa ei voi mennä joka ilta saman peiton alle nukkumaan. Yksinäisyys on sitä, että samassa sängyssä nukkuu joka yö ihminen, joka …

Huoneen kokoinen ikävä.

” Kunpa ihmiset tajuaisivat, miten hienoa on, kun runsaan vuoden ikäinen poika on innoissaan metrosta, niin vanhempi ottaa hänet syliinsä ja he katsovat sitä yhdessä. Juuri tämä on vanhemman eläytymistä siihen, mitä hänen poikansa mielessä liikkuu. Vanhemmuus ei ole yhtään sen kummempaa.” Näin sanoo kokenut lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, torstain Helsingin …

Viikko parisuhteestani: Keskiviikko.

Välillä ikävä valuu yli. Iltaisin väsyneenä, kun näkee värikkäässä hammasmukissa hieman pienemmän hammasharjan kuin ne kaksi muuta ovat tai kun lastenhuoneen sängyllä lojuu leikin jäljiltä jääneitä pikkukoiria. Tahtoisi mennä istumaan sängyn viereen, ottaa iltasatukirja esille ja lukea muutama sivu sitä taas eteenpäin ja myöhemmin kävellessään huoneen ohi, nähdä nukkuva. Niinä …

Joulutarina: Ihmisen ikävä toisen luo.

Vanha herra, melkein yhdeksänkymmenen, istui keittiönsä tuolilla ja katsoi suoraan silmiin. Kysyi minulta, että näkyikö ulkona joulupukkia. Jatkoi, että ei hän siitä joulupukista niin välitä, mutta jos joulumuorin saisi kerran vielä syliinsä istumaan, niin voisi kuolla onnellisena. Olohuoneen pöydällä, vanhassa kuvassa, hymyili kaunis nuori nainen. Vanha herra osoitti kuvaa ja …