Kuuletko? Hiljaisuus. Taivaan alla on kivi. Penkin yllä on purppura taivas. Jossain me olemme. Öinen maisema, äänellä ja kuvalla. Minä haluan pitää sinua tänään sylissä. Sanovat että iho joka ei koe toisen ihon kosketusta koskaan lakkaa olemasta iho. Se on vain kuori joka piirtää ihmiselle ääriviivoja. Kosketuksesta vasta syntyy todeksi. …
”Elin vuosia mahdotonta elämää. Ei minulla ollut mitään omaa aikaa, jos olin kotona, sain hoitaa kaiken, koska minähän olin vaan lasten kanssa kotona. Valvoin lähes vuoden kaikki yöt, koska kuopus ei nukkunut. Menin 2- 3 tunnin yöunilla. Ulkoiltiin 3-4 tuntia päivässä, jotta pysyin hereillä. En saanut armoa edes viikonloppuna. Mikään …
Näin unen, jossa ajoin bussia. Eihän siitä mitään tullut. En saanut hallittua bussia yhtään ja välillä se törmäsi bussipysäkkiin ja välillä se heittelehti ties missä. Olin sanalla sanoen harvinaisen paska kuski. Unessa ihmettelin seikkaa, että vaikka ihmiset näkivät, että ajan aivan päin helvettiä, niin silti joku aina heilutti pysäkillä kädellään, …
Ole tänään pehmeä. Kirjoita puolisosi paljaaseen selkään sormenpäällesi sana rakas. Anna hänen tuntea olevansa rakas. Ehkä sinulla on sormissasi pitkät kynnet. Ehkä kynnen kulma on terävä ja rakkaasi tuntee sen pienenä kipuna pehmeyden reunalla, mutta sitähän elämä on, sitähän rakkaus on ja sitähän parisuhde on. Ajoittaista kipua pehmeyden reunoilla. Se …
”Suurin lohtuni tässä on se, että rakastin häntä täysillä loppuun saakka. Vaikka rakkautemme väliin tuli jotain loputonta, niin itse rakkaus säilyi elossa. Se haavoittui hetkeksi, mutta pienen paikkailun jälkeen se loisti taas kirkkaampana kuin mikään muu ikinä pystyy loistamaan. Ehkä vielä jonain kauniina päivänä uskallan kohdentaa rakkauden toiseen ihmiseen, jonka …
Helsingin Sanomien Juho Jokisen kirjoittamassa artikkelissa ”Liian hyvä elämä” sosiologian professori Suvi Salmenniemi sanoo, että hyvinvoinnin tavoittelussa on menty jo niin pitkälle, että hän puhuu hyvinvointiin sairastumisesta. Monellako teistä on pitkin kehoa ympärillään mitä erilaisempia kehoa mittaavia mittareita? Osalla teistä on jopa yöllä jokin laite mittaamassa, että saatteko varmasti riittävää …
Minulla on rakkausvihko. Se on sellainen paksu, punakantinen vihko, johon kirjoitan ajatuksia. Hankin sen kun olin 17. Kaksi kertaa olen repinyt sen pettymyksestä. Olen aina korjannut sen. Teipannut sivuja yhteen. Kursinut kokoon. Kirjoittelen sinne yhä sanoja. Luen vanhoja. Sivuilla liikkuu lujia tunteita. Vihkon ulkoasu on vähän ajan kuluttama. Rikki, säröillään, …
Tieltä johtaa metsään pieni polku. Polku kiemurtelee järven rannalla olevaan pieneen suojaiseen paikkaan. Jos paikalle sattuu oikealla hetkellä, voi nähdä auringonlaskun aikaan mitä kauneimman auringonlaskun. Paikka on jäänyt jo historiaan. Ehkä jonnekin nuoruuden ja aikuisuuden rajavuosille, muistoihin tai kuvitelmiin. Sillä ei ole oikeastaan väliä, vaan tarinalla on väliä. Tarinan voi …
Viime yönä soi ovikello vähän ennen yhtä. Hiippailin pimeyden läpi ovelle. Avasin sen varovasti. Siellä oli vastassa kaksi palomiestä. He pahoittelivat häiriötä ja kysyivät matalalla äänellä ja kiiluvin silmin, että saavatko tulla keittiöön nuuhkimaan hajuja. Minä olin, että mitä helvettiä tapahtuu. Seisoin ulko-ovella pelkissä boksereissa ja kaksi palomiestä esitti toivetta …