Istuin torstaina saunassa ja mietin, mitä mies yleensäkin saunassa ollessaan miettii, eli parisuhdetta ja rakkautta. Siinä toisen ja kolmannen löylynheiton välissä keksin jotain suurta, nimittäin teorian hyvästä ja toimivasta parisuhteesta. Hyvä parisuhde on kuin Frasier -sarja. Olen katsonut sarjan läpi useita kertoja ja aina se tuntuu yhtä hauskalta ja nerokkaalta, vaikka jokaisen jakson osaa jo miltei ulkoa.
Hyvässä parisuhteessa jokaisen arkiaamun ja viikonlopun on nähnyt jo moneen otteeseen, mutta aina ne tuntuvat yhtä hauskalta ja nerokkaalta. Hyvän parisuhteen kaava on olla hauska, nerokas, perustua hyvään dialogiin, itkettää ja naurattaa, vaikka tiistai tuntuisikin aivan siltä samalta tiistailta joka viime viikolla oli.
Yhden tuotantokauden jälkeen alkaa uusi tuotantokausi ja tuotantokausia riittää niin paljon kuin käsikirjoituksessa ja näyttelijöissä riittää puhtia.
Miten sitä puhtia sitten riittäisi tuleviinkin tuotantokausiin? Joissakin telkkarisarjoissa käy niin, että uusia ideoita ei enää sarjaan tule ja jaksot alkavat olla vanhan toistoa ja tarina ei enää kanna. Siinä vaiheessa sarjat pistetään usein poikki, koska miksi jatkaa jotain sellaista, jonka aika on ohi? Joissakin sarjoissa käy niin, että sarja ei jääkään junnaamaan paikoilleen, vaan uusi tuotantokausi on raikas ja eläväinen.
Miten se meneekään täydellisesti yhteen parisuhteiden kanssa. Jos suhteeseen ei enää jaksa panostaa ja yrittää saada toimimaan sitä vanhoilla kikoilla, uudistumatta, niin seinä on edessä tai jos ei seinä, niin tylsistyminen ja kaavamaistuminen ainakin. Parisuhteesta tulee kuin pakkopullaa ja yhteinen tapa, joka ei oikein anna enää mitään ja joka ei oikein naurata enää kumpaakaan.
Olen kuullut jossain sanottavan, että rakkaus on jotain, jota ei tarvitse parisuhteessa enää toitottaa. Kerran kun on sanonut, että rakastan, niin miksi sitä sen jälkeen enää sanoa. Jos asiaan tulee muutos, niin sitten siitä voi ilmoittaa. Paska viisaus. Jokaisessa parisuhteessa kuuluu olla jokin sketsisarjoista tuttu hokema ja hyvässä parisuhteessa se on ”minä rakastan sinua”.
No, parisuhde ei ole koskaan käsikirjoitettua ja siinä sen kiehtovuus piileekin. Jos kuvittelee, että elämäänsä voi kirjoittaa eteenpäin ja jokaisen juonikuvion ja draamankaaren voi etukäteen suunnitella, niin elämä kyllä näyttää närhen munansa myöhemmin. Silti parisuhdetta ei voi jättää itsestään lentämään tuulessa höyhenen lailla. Sille pitää näyttää suuntaa ja kannatella itsekin.
Toimivamman siitä saa käyttämällä mielikuvitustaan, luovuuttaan ja intohimoaan. Muutoin parisuhde on miltään tuntumatonta vesivelliä, joka on kyllä olemassa, mutta voimaltaan kuin Mikkelin vahakabinetin nukke. Hahmon kyllä tunnistaa, mutta hahmo on täysin hengetön ja ruma.
Miltä sitten toimiva parisuhde näyttää konkreettisella tavalla. Tässä olkoon parisuhdesarjan kymmenennen tuotantokauden päätösjakson loppukohtaus:
”Hän pujottaa sormensa rakkaansa hiuksiin ja katsoo suoraan silmiin. Vetää lähelle niin, että huulet hipaisevat härnäävästi toisiaan. Hän sanoo rakkaalleen, että minä rakastan sinua, että sinun luoksesi haluan jäädä. Sillä neljäkymmentä vuotta täyttäneen armollisuudella hän haluaa alleviivata, että hän riittää juuri tuollaisena.
”Ulkona hämäröi marraskuinen myöhäisilta. Olohuoneen pöydällä on kaksi puoliksi juotua viinilasia. Lattialle on nostettu sohvalla aiemmin ollut viltti. Viltin päällä kaksi ihmistä. Kaksi ihmistä yhtyy yön hämärään ja toisiinsa kuin viltin päällä olisi yön ainoa turvapaikka, jolla halkoa marraskuinen pimeys. Tänään he ajattelevat, että sänky on luovuttaneille ja olohuoneen lattia rakastajille.
Huoneen seinällä oleva hiljaa tikittävä kello vie heitä kymmenennen tuotantokauden viimeisestä jaksosta kohti yhdennentoista tuotantokauden ensimmäistä jaksoa. Välissä vain yhdessä nukuttu yö ja yötä edeltänyt loppukliimaksi.”
Mitä Frasier -sarjaan tulee, niin sitä tehtiin kaikkinensa 11 tuotantokautta. Paljonko teille on vielä parisuhteessanne tuotantokausia jäljellä, niin kukapa sen tietää, mutta arvelen, että jos käynnissä oleva tuotantokausi päättyy yllä olevan kuvailun kaltaisesti, niin seuraavat odottavat vuoroaan.
Tehän sitä parisuhdelaivaanne ohjaatte.