”Vaikeinta oli ymmärtää, miten olin antanut toisen ihmisen kohdella minua niin huonosti vuosien ajan”

”Blogissasi esillä ollut aihe lähisuhdeväkivallasta sai minut palaamaan omaan menneisyyteen ja haluaisin jakaa osan omasta tarinastani.

Seurustelin vuosia miehen kanssa, jonka naiivisti kuvittelin olevan elämäni rakkaus. Kuvittelin myös hänen rakkautensa ja kohtelunsa olevan sellaista, mitä ansaitsen. Mies oli karismaattinen, sosiaalinen ja vaikutti ulkopuolisten silmin itsevarmalta ja empaattiselta. Todellisuudessa hän oli kaikkea muuta.

Hän eristi minut ystävistäni, minulla ei saanut olla miespuolisia ystäviä hänen mustasukkaisuutensa takia ja tämä ulottui myöhemmin myös naispuolisiin ystäviini. Mikäli vietin iltaa muualla ilman miestäni, hän soitteli ja viestitteli jatkuvasti varmistaakseen, etten vahingossakaan ole sängyssä muiden kanssa.

Olen aina ollut pienikokoinen ja urheilullinen, mutta mies arvosteli silti ulkonäköäni ja vertaili minua instagramista löytyviin bikinimalleihin. Kertoi, että reisissäni on selluliittia ja näyttäisin seksinkin aikana paremmalta pussi päässä. Joskus hän pakotti minut lenkille viideltä aamulla, etten vain lihoisi. Yhteisillä lomamatkoilla hän muisti myös kehua vastaantulevien naisten rintoja tai takapuolta, ja sanoi että haluaisi harrastaa seksiä heidän kanssaan.

Mies suuttui silmittömästi, mikäli kehtasin kieltäytyä seksistä hänen kanssaan. Usein suostuin pelon takia ja monesti itkin seksin aikana, eikä häntä kiinnostanut asia millään tavalla. Hänellä oli yhteen aikaan tapana istua päälläni sängyssä ja pitää käsiäni pääni yläpuolella, etten päässyt liikkumaan. Välillä hän laittoi peiton pääni yli istuen edelleen päälläni ja sanoi, että päästää minut sitten pois kun olen rauhoittunut (huusin ja itkin hysteerisesti koska en saanut kunnolla henkeä).

Muutaman kerran mies alkoi systemaattisesti tyhjentämään jääkaapin sisältöä päälleni. Kaatoi maidot, mehukeitot ja kaiken muun päälleni. Yhdestä näistä kerroista hän myös löi minua ja repi hiustupon päästäni. Koin tilanteet hyvin nöyryyttävinä. Opettelin olemaan näkymätön suhteessa, en kertonut omia mielipiteitäni, en tuonut ilmi omia haluja tai toiveita. Kaiken huippu oli, kun mies päätti kosia ja suostuin. Sain sormuksen ja hän ei ostanut itselleen omaa, koska ei halunnut muiden naisten tietävän hänen olevan kihloissa.

Syntymäpäivänäni miespuolinen ystäväni laittoi onnitteluviestin whatsappiin ja mieheni tämän huomasi, jolloin raivostui asiasta ja minä vastaavasti yllättäen havahduin tilanteeseen ja kerroin haluavani erota. Muutin toiselle paikkakunnalle ja mies itki kuukausia perääni, lähetteli viestejä vielä vuosienkin päästä anellen anteeksipyyntöä ja tunnusti pettäneensäkin minua. Ero oli paras päätös elämässäni ja vei vuosia, ennen kuin opin kokemaan itseni arvokkaaksi ja tärkeäksi, tai kun uskalsin nauttia seksistä ja läheisyydestä. Saati päästää ketään lähelleni. Vaikeinta oli ymmärtää, miten olin antanut toisen ihmisen kohdella minua niin huonosti vuosien ajan."