Tässä ajassa monia yhteiskuntia johdetaan omien traumojen kautta. Meillä Suomessa maata johdetaan lauseella ”empatia ei kuulu politiikkaan”. Eikä se kuulu. Politiikka on julmaa, tunteetonta ja osin väkivaltaista. Se näyttää siltä kuin haluttaisiin kostaa. Kaksi sanaa jotka tulevat ensimmäisenä mieleen maamme politiikasta ovat uho ja ylimielisyys.

Yhdysvalloissa vaihtui valta. Siellä maata ja sitä kautta maailmaa hallitsee rikollinen narsisti. Häntä ei kiinnosta mitään rajat jotka koskevat häntä itseään. Muille hän on rakentamassa sitä vastoin sekä fyysisiä että henkisiä muureja. Hän on hankkinut ympärilleen opetuslapsia. Eivätkä ketä tahansa. Maailmaa hallitaan myös sosiaalisen median kautta. Trumpin sanomaa alkavat levittää jokainen sosiaalisen median jättiyritys ja se on vaarallinen suuntaus.

Yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, muun muassa viestipalvelu X:n ostanut ja sen tuhonnut Elon Musk on yksi Trumpin opetuslapsista. Mies tai aikuispoika joka teki Trumpin virkaanastujaistilaisuudessa natsitervehdyksen. Aikuispoika joka tukee Saksan äärioikeistolaista puoluetta. Aikuispoika jonka tunneäly loistaa poissaolollaan ja jonka huomiohakuisesta käytöksestä suorastaan huutaa syliä vaille jäänyt lapsi.

Valitettavasti tuolla aikuislapsella on suuri valta. Hän hallitsee omaisuudellaan jonka avulla hän saa ostettua mitä tahansa oman äänensä esiintuomiseksi. Elon Musk edustaa sitä samaa tunteetonta ja väkivaltaista arvomaailmaa, kuten monet muut kaltaisensa äärioikeistolaiseen nurkkaan tippuneet Andrew Taten kaltaiset sometähdet. Sosiaalisen median kautta he saavat varsinkin nuoria miehiä kannattajakseen. Niin on käynyt Suomessakin. Aärioikeistolaisuus on kautta historian vedonnut ihmisiin jotka ovat helposti vedätettävissä. Joille maailma on musta ja valkoinen. Hyvä ja paha. Yksinkertainen. Siellä on joukossa paljon muita syliä ja rakkautta vaille jääneitä. Nuoria miehiä joille materia on korvannut rakkauden. Materian ovat tarjonneet vanhemmat joilla ei ole aikaa olla lapsilleen läsnä.

Elon Musk on malliesimerkki sellaisesta ihmisestä. Hän on varmasti matemaattisesti ja insinöörillisesti älykäs ja lahjakas, mutta tunneälyä ei ole laisinkaan. Tunneäly jonka avulla ihminen kykenee empatiaan, rakkauteen, kauneuteen ja pyrkimykseen hyvään. Sitä ei vain ole, koska tunneäly syntyy sylistä ja läsnäolosta. Siitä että lasta kasvatetaan suorittamisen sijaan rakastamaan. Elon Muskin kaltaisille ihmisille maailma on jatkuva kilparata jossa nopein ja vahvin voittaa. Nopein ja vahvin heidän omilla säännöillään.

Vuosi sitten Suomessa alkoi kiertää kuva hallituspuolue perussuomalaisten toimistosta. Kuvassa valtionvarainministeri Riikka Purra istui ryhmän keskellä sakset kädessä ja nauroi. Kuva on kamala. Ajassa jolloin ruokajonoissa on tavattu jopa yksin jonottavia lapsia. Kuva kertoo tasan sen mitä Purra on sanonut. Empatia ei kuulu politiikkaan. Ja tällä empatiakyvyttömyydellä ja sylittömyydellä johdetaan nyt yhteiskuntia.

Tämä kaikki on surullista ja pelottavaa. Voisi sanoa, että humanismi hävisi tämän taistelun. Ihmisyys ei ole enää välittämistä vaan sen tallomista. Silti on pakko uskoa, että tämä on vain synkkä välivaihde matkalla jonnekin selvästi parempaan. Siksi tänäänkin on jaksettava pitää esillä sylin, empatian ja rakkauden voimaa.

Isänä haluan, että maailma ei näytä lapsilleni siltä miltä se tänään näyttää. Pidetään siis syli entistä enemmän auki empatian ja rakkauden tulla. Tämä aika menee joskus ohi ja sen takaa nousee jotain paljon kauniimpaa.

Siinä maailmassa käsi nostetaan ilmaan sydänmerkiksi.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *