”Kiitos kaikista tähän astisista kirjotuksista aiheeseen liittyen. Jokainen on ollut vaikea lukea, mutta samaan aikaan helpottavaa.
Jotenkin sitä on tullut ajateltua kaikki nämä vuodet, ettei muille ole voinut käydä samalla tavalla kuin minulle. Ei minua oikeasti ole voitu raiskata, koska en laittanut tarpeeksi vastaan. Mieli suojelee traumaattisia kokemuksia ja siksi muistan vain välähdyksiä.
Lapsena istuin isovanhempieni sängyssä katsellen telkkaria. Paappa makasi vieressäni ja käsi paitani alla tuntui omituiselta, mutta eihän siinä mitään kiellettyä voinut olla kerta hän oli luotettava aikuinen. Jossain vaiheessa muistan äitini kysyneen minulta, miksi yleinen suhtautumiseni isäni vanhempiin oli niin vihamielinen.
15-vuotiaana tapailin reilua parikymppistä poikaa. Pyörämatkat mökille ja matkan varrella poikkeamat hiekkamontulle, jossa haarovälini kopelointia vasten tahtoani. Välähdyksenä muistan kuinka hän pakotti minut kylpyhuoneen lattialle, tiesi että olen vielä neitsyt.
Toisen kerran sama mies tunkeutui lapsuudenkotiini, kun olin yksin, eikä uskonut varoitusta että vanhemmat tulevat aivan kohta kotia. Muistan miten hän piti tiukasti päästäni kiinni ja pakotti ottamaan suihin. Kolmas kerta, kun hän repi minut kaupungilla kävellessäni yksiöönsä.
Tuli pitkä on/off parisuhde, jossa luottamusongelmaa mustasukkaisuuden takia. Off-kausina tapailin hetken muita miehiä, joiden kanssa satunnaista seksiä. Eksäni tulkitsi nämä pettämiseksi. Raiskauksen kokemusta nuoruudessa hän ei ikinä uskonut. Hänen mukaansa, olen varmasti tahtonut seksiä raiskaajanikin kanssa, kerta jakelen värkkiäni muutenkin suhteen off-kausina. Hänen seikkailuitaan sen sijaan maksullisten parissa ei saanut kyseenalaistaa.
Samoin vasta nyt kirjoituksiesi jälkeen olen itse alkanut kyseenalaistaa, oliko normaalia herätä kumppanin panemiseen. Miten hän ylpeänä esitteli näistä hetkistä minusta otettuja alastonkuvia..
Kaksi vuotta lopullisen eron jälkeen olen tajunnut, etten olekaan aseksuaali. Muistoja tulee välähdyksenä tulvana mieleni syövereistä. Aika lopettaa muisteleminen.”