Parisuhteessa on työnsä. Sen lisäksi parisuhteessa on kotityönsä. Haluan hieman kirjoittaa niistä, sillä näin vältän niiden tekemisen tämän illan osalta.
Silittäminen:
Olen kuullut villin huhun, että joissakin perheissä silitetään jopa alushousut. Minä ymmärrän moisen harrastuksen yhdessä tapauksessa. Kannatan vahvasti alushousujen pinnan silittämistä, mutta siten, että se tehdään silloin kun alushousut on jalassa. Tämäkin tietysti niin, että ei suinkaan silitetä silitysraudalla, sillä siitä tulisi rumaa jälkeä, mutta jos näyttää siltä, että alushousuissa on paha ryppy, niin pyytää puolisonsa kädellä hellästi silittävän rypyn suoraksi. Kun yhdessä silittelee toistensa alushousuja sileäksi, niin väitän, että siinä tapauksessa alushousujen silittäminen olisi jopa parisuhdetta vahvistava kotityö, mutta silitysraudalla silityslaudan päällä alushousujen silittäminen on kyllä merkki jo jostakin vakavasta ongelmasta.
Imurointi:
Ikiaikainen suosikkini kotitöistä. Kuulin radioista, että eräs toimittaja juo imuroidessaan aina punaviiniä ja saa täten tylsästä tapahtumasta huomattavasti iloisemman. Hänen sanojensa mukaan siinä kävi vain niin, että hän halusi alkaa imuroida joka ikinen päivä. Ja onhan se nolo tunnustaa, että paha alkoholiongelma on saanut alkuunsa imuroinnista. Itse viihdytän itseäni tanssimalla. Mikä onkaan mukavampaa kuin tanssahdella imurin letkun molemmin puolin ja heilutella mieslantiota niin, että Elviskin kääntyy haudassaan Sitä paitsi luin kampaajalla yhdestä naistenlehdestä, että imurointi tanssien kehittää lantionpohjanlihaksia. En minä oikein edes tiedä, että missä ne sellaiset lantiopohjanlihakset sijaitsevat, mutta jos artikkelia on uskomista, niin minulle on kehittynyt todella timmit lantionpohjanlihakset. Ehkä ylpeänä pullistelen niitä kesällä uimarannoilla.
Pussilakanan vaihto:
Kyllä minä sen tiedän. Lakanan päässä on molemmilla puolilla kaksi reikää. Niistä rei´istä laitetaan kädet sisälle ja annetaan käsien liikkua sinne pussilakanan toiseen päähän, jossa odottaa peiton kaksi päätä. Sitten se peitto nykäistään napakalla ranneliikkeellä sinne pussilakanan sisään ja luomus on valmis. Kyllä minä sen tiedän. Ja minä tiedän sen varsin hyvin vielä siinäkin tilanteessa, jossa olen itse sen saatanan pussilakanan sisällä solmussa ja puoliso ohjeistaa siinä vieressä, että napakalla nopealla ranneliikkeellä. Kyllä minä sen tiedän. Sitten tulee se sama pakokauhu, joka aina tulee, että sieltä pussilakanan sisältä ei pääse pois, happi loppuu ja kuolema koittaa. Kukaan ei auta. Pussilakanan ulkopuolelta kuuluu vaan sama vaativa ääni, että napakalla liikkeellä. Peli alkaa televisiossa, teepannu viheltää keittiössä, otsassa kasvaa pissahätäkupla, joka kohta räjähtää, vuorokaudet vaihtuvat, vuodenajat vaihtuvat, silmissä vilistää ohi eletty elämä kuvasarjana, mutta ulkopuolelta kuuluu vain ääni , että napakalla liikkeellä. Miksi sitä ei voisi nukkua vain pelkällä peitolla?
Mattojen tamppaaminen:
Tämän jätin sokeriksi pohjalle. Pidetään tämä meidän välisenä salaisuutena. Minä niin nautin mattojen tamppaamisesta. Ehkä siksi, että sitä tulee tehtyä todella harvoin, niin siinä pysyy uutuudenviehätys yllä. Vähän nolottaa tämä tunnustaa, mutta mitä sitä nyt asioita vain omassa päässään pitämään. Avoimuus kaikessa. Ajattelen matot ihmisiksi. Jos on tullut siinä viikkojen aikana kaunoja ihmisiä kohtaan, niin helpottaa kummasti, kun kumauttaa mattopiiskalla oikein olan takaa. On minulla siellä harjakin mukana. Sillä harjalla hivelen hellin ottein pölyjä ja hiekkoja sellaisten mattojen päältä, jotka ovat olleet ihania siinä viikkojen aikana. Siinä saa saman mattopiiskaussession aikana purkaa kaikki aggressiot ja fantasiat kerralla ulos. Sitä palaa sisälle matot sylissään hyvinkin tyhjentyneenä ja rentoutuneena.
Parisuhteessa on työnsä. Sen lisäksi parisuhteessa on kotityönsä. Molempien osalta, niin parisuhteen kuin kotitöidenkin, yksi seikka on ylitse muiden, asenne. Asennenappulan kun kääntää hyvään suuntaan, niin kaikki muu sujuu kuin tanssien. Ainakin se imurointi.