”Minä heräsin tänä aamuna ihanaan, kehon ja mielen valtaavaan tunteeseen nimeltä rakkaus. Se on sellainen melko tuore rakkaus, jossa voi nauttia sekä jännittävästä, uudesta tunteesta toista ihmistä kohtaan ja samalla tuntea kodin ja turvan toisen iholla.

Takana on parikin suhdetta, jotka ovat jättäneet omat jälkensä, joiden käsittelyyn kului useampi vuosi. Sen lisäksi melkein kuusi vuotta sinkkuna ja tapaillen eri ihmisiä eivät oikeastaan ainakaan nostaneet uskoa siihen, että jossain olisi vielä minulle sopiva ihminen. Mies toisensa jälkeen osoittautui omistushaluiseksi, mustasukkaiseksi, alkoholisoituneeksi tai jopa vahvasti narsistisia piirteitä omaavaksi.

Kyllä minä nautinkin sinkkuvuosista. Koin monia miehiä, jotka olivat riittävän ihania sen aikaa, että sain heistä vähän nauttia. Ajattelin, että jokaisesta voi nauttia juuri sen aikaa kuin se on iloa ja nautintoa tuottavaa, ja sen jälkeen voi siirtyä seuraavaan.

Yhtenä yönä luulin tuovani kotiin sellaisen samanlaisen, vähän aikaa nautittavan miehen. Ennen aamua oli kuitenkin jo selvää, että se hetki voikin kestää hieman pidempään. Koitinhan minä jarrutella, niin me molemmat yritettiin, mutta eihän se mitään auttanut.

Tajusin hyvin äkkiä, että nyt minä viimein löysin sen minun unelmieni miehen. Viimein minä saan sellaisen suhteen, mitä en uskonut kohdalleni osuvan, ehkä edes olevan olemassakaan. Tasapainoisen, tasa-arvoisen, ymmärtävän, intohimoisen ja järkevän parisuhteen, jossa uskaltaisin viimein näyttää omat tunteeni, joita edellisissä suhteissani olin tottunut piilottelemaan. Uskaltaisin ensimmäistä kertaa ikinä elämässäni antaa paitsi iloni myös murheeni toiselle ihmiselle, olla haavoittuvainen.

Kaiken tämän tiesin jo toisen yhteisen yön jälkeen. Se tunne oli niin vahva, etten missään kohtaa ole sitä edes epäillyt.

Sellaisen ihmisen vierestä minä heräsin tähän aamuun hellin ja kiihkein suudelmin ja hyväilyin.”

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *