Päätin tehdä ihmiskokeen. Annoin viikon ajan aikaani eri alustojen keskustelupalstoille. Joukossa oli lehtien keskustelupalstoja ja muutama tiettyyn aiheeseen räätälöity foorumi. Lopputulos oli odotettu. Niin sanotut aikuiset ovat menettäneet vähäisemmänkin impulssikontrollin.
Lapset ja nuoret hakevat usein rajoja käytökselleen. Se kuuluu osana kasvuprosessiin. Heidän käytökseen kuuluvatkin hetkelliset ylilyönnit. Se on ymmärrettävää. Se mikä kerta toisensa jälkeen yllättää on se, että siitä huolimatta he käyttäytyvät sosiaalisessa mediassa paremmin kuin niin sanotut aikuiset.
Sitä kun luulisi, että aikuisena niitä rajoja ei enää tarvitsisi hakea. Olisi olemassa edes alkeelliset tavat käyttäytyä ja tietoisuus sille, että mikä on sallittua ja mikä ei. Niin sitä luulisi, mutta mitä syvemmälle aikuisuuteen sukelletaan, niin sitä synkemmille vesille mennään. Sitä en ymmärrä.
Seuraavaksi havaintoja viikostani:
20-30 vuotiaat käyttäytyvät vielä hyvin. 30-40 vuotiaat pääosin hyvin. Siinä ryhmässä alkaa vähän jo lipsua. 40-50 vuotiaissa lipsuminen on jo näkyvämpää, mutta suhteellisen hyvä käytös on vielä enemmistönä. Sitten kun mennään yli viidenkympin niin perkele on huolella irti. Samalla lisääntyvät huutomerkkien yliannostus ja räkänauruhymiöiden käyttäminen.
Pääosin huono käytös ilmenee niin, että hyökätään suoraan henkilöä kohti. Hänen tapaansa ajatella ja hänen ulkonäköönsä. Kieli on rasistista tai muuten solvaavaa. Eniten hyökätään maahanmuuttajien, seksuaalivähemmisöjen ja niin kutsutun vihervasemmiston kimppuun. Kieli on niin törkeää, että se ylittäisi helposti rikoksen merkit. Merkillepantavaa on, että moderointi on todella vähäistä. Vihapuheesta on tullut sallittua.
Hyvin yleinen ilmiö on myös se, että ihminen itse on valmis antamaan hyvinkin törkeää palautetta muille, mutta ei itse kestä saamaansa palautetta yhtään. Yksi kommenttikenttien ilmentymä on uhriutuminen. Omassa itsessä ei ole mitään vikaa, vaan kaikki on kaikkien muiden syytä. Itsereflektiosta ei ole tietoakaan.
Se on suorastaan koomista, että sama jengi joka riehuu kommenttipalstoilla jaksaa olla kovasti huolissaan siltä, että lapset ja nuoret voivat pahoin ja osoittavat heitä syyttävällä sormella ymmärtämättä, että he itse huonosti käyttäytyvinä aikuisina ovat syyllisiä siihen kaikkeen. Paskalla kun on taipumus valua alaspäin.
Sosiaalinen media tarjoaa hyvän alustan omien turhaumien purkamiselle. Siksi esimerkiksi Facebookista on tullut sietämätön alusta varsinkin viikonloppuisin. Yhdistelmä keski-ikä ja känni aiheuttaa sen, että Facebookiin ei halua viikonloppuisin edes mennä. Säännöllistä on sekin, että silloin huutajilta menevät oma ja firman tili sekaisin ja firman nimissä kännissä huudellaan asioita, jotka kannattaisi ihan bisneksen vuoksi jättää huutamatta. Vaan kun on pakko huutaa ja pakko juoda. Ei siinä sitten ehdi katsoa, että millä profiililla sitä tekee.
Uskon että aggressiivinen huuto lisää aggressiivista huutoa siksi, että siihen ei juuri puututa. Siitä tulee hyväksyttyä. Omalla sivustollani on sääntö, että tuon nimellä kaikki huutajat esille. Se on selvästi puhdistanut sivustoa. Olen saanut tavastani runsaasti kritiikkiä. Todennäköisesti heiltä, joilla on vaara itse joutua nimellään esille. He syyttävät minua kiusaamisesta, kun tuon kiusaamista esille.
Loppuyhteenvetona ihmiskokeesta voisi sanoa, että jos yhteiskunnan tilaa arvioisi vain kommenttikenttien kautta, niin mitään toivoa ei olisi, sillä kyllä siellä usko ihmisyyteen on katkolla. Onneksi tuo kaikki on vain osatotuus ja se kaikki kaunis on jossakin oikeassa elämässä.
Silti haluan loppuun kysyä teiltä aikuiset ihmiset, että mikä helvetti teitä vaivaa ja pienenä vinkkinä todeta, että jos sen rahan, joka mene viinaan laittaisikin terapiaan niin sen jälkeen ei tarvitsisi huutaa niin paljon.
Pohtikaa tätä vaihtoehtoa edes.