Tuntuu, että orgasmi jäi torstaina hieman vajaaksi.
Olin puhumassa siitä ystäväni Marjan kanssa Yle Puheen Mahadura ja Özbergan -ohjemassa. Sitä aina toisinaan elää jonkinlaisessa tasa-arvokuplassa, kunnes se puhkaistaan aivan silmien edessä. En haluaisi uskoa, että yhä löytyy suuri määrä parisuhteita, joissa orgasmi on suuri tasa-arvo ongelma. Tarkoitan tällä sitä, että puhuttaessa heteronormatiivisesta parisuhteesta, niin miehet saavat huomattavasti enemmän orgasmeja kuin naiset. Toisinaan orgasmien saantiin löytyy toki jokin muu syy kuin puolison välinpitämättömyys. Valitettavan usein naisten tyytymättömyys seksissä johtuu kuitenkin juurikin edellä mainitusta.
Näinhän se ei saa mennä.
Seksi on monen muun seikan lisäksi yhteyttä ja kommunikaatiota, vuorovaikutusta. Ilman tietoa siitä, että mitä toinen haluaa, on hyvin hankala toimia. Siksi ei lähdetä syyllistämään yhtään ketään. Haluan uskoa, että suurin osa meistä miehistä haluaa antaa puolisolleen seksuaalista nautintoa. Ehkä jotkut meistä luulevat antavansa sitä kolmen minuutin panolla ja siinä kaikki. Voi toki olla, ettei miehelle ole ilmaistu omia tarpeita ja toiveita. Jos kuitenkin on, eikä siltikään koe saavansa tyydytystä, on ehkä syytä kyseenalaistaa parisuhdettansa. Se, että oman nautinnon saatuaan kääntää kylkeään ja unohtaa toisen ei pidä hyväksyä. Kysehän ei toki ole pelkästään orgasmista vaan nautinnon antamisesta toiselle. Yksipuolinen nautinto on vain toisen ihmisen hyväksikäyttöä.
Omasta mielestäni suurimman tyydytyksen seksissä saa nimenomaan siitä, että näkee toisen nauttivan. On ihanaa antaa toiselle niin suurta nautintoa, että se johtaa huipulle, orgasmiin. Kuten tiedätte, on matkallakin tosi kiva olla ennen kuin pääsee kohteeseen. Voi tutustua välietappeihin rauhassa, ihastella, pysähtyä syömään eväitä ja sen sellaista. Yhdyntäkeskeisyys saattaa hyvin usein muuttaa seksin rutiiniksi ja pahimmillaan vielä niin, että vain toinen saa.
Orgasmi on ihana asia. Se tuntuu parhaimmalta silloin kuin tietää toisenkin nauttivan ja saaneen oman osansa. Siksi tuntuu oudolta, että parisuhteissa on niin paljon seksuaalista välinpitämättömyyttä. Minäkin olen kuuden vuoden blogihistoriani aikana saanut kymmeniä viestejä naisilta, jotka elävät kosketuksetta ja nautinnotta. En tiedä, onko heidän tapauksissaan ollut kyse välinpitämättömistä puolisoista, kommunikaation puutteesta vai riittämättömästä määrästä yhteistä seksuaalista kemiaa, mutta turhauttavaa se varmasti on.
Kyllä sen tietää, kun on oikeassa hetkessä. Koko ympärillä oleva aika ja tila hämärtyy. Hetkessä on vain ihminen, jota haluaa niin paljon, että kaikki muu ympärillä lakkaa merkitsemästä. On vain kahden ihmisen nautinto ja matka kohti jotain sellaista, joka tuntuu siltä, että sen haluaa tehdä pian uudestaan. Siihen hetkeen pääseminen vaatii kemiaa, kommunikaatiota, avoimuutta, turvaa, heittäytymistä, vuorovaikutusta, antautumista ja suurta halua.
Sen jälkeen ei enää tunnu, että jokin olisi jäänyt vajaaksi.
Ainakin omassa suhteessa mieheni loukkaantuu kun yritän neuvoa häntä.. Kun yritän asiasta keskustella mieheni käyttäytyy hyvin etäisesti minua kohtaa. Meilläkin juuri seksi saattaa olla 3 minuutin mittaista ja minä jään orgasmia. Kerran hän sanoi riidan aikana että minun päätavoitteeni on seksissä on vain saada orgasmeja, että seksissä minulla ei ole mitään muuta tavoitetta. Pakko myöntää että tuntui pahalta ja tämä vaikeutti entisestään minun orgasmieni saamista. En ole saanut 2,5v suhteemme aikana kuin 4 kertaa. Herra joka kerta.
Yhdessä vaiheessa perusteli vähäistä seksin määrää sekä aloitteen tekemättä jättämistä sillä ” kun en enää tiedä mitä haluat minun tekevän sängyssä” ? – viitaten juurikin tähän kuinka yritän ohjata häntä. Olen hyvin järkyttynyt tilanteestamme. Ennen seksi oli spontaania ja hyvinkin intohimoista. Koska miehestäni tuli vätys, joka katsoo vain jalkapalloa eikä halua seksiä tai minun nauttivan seksistämme.