Asiota, joita on ikävä korona-arjessa:
- Uimahallin saunassa istuvia pappoja, jotka heittävät helvetisti löylyä ja juttelevat, vaikka kukaan ei vastaisi.
- Ympärillä olevia tuntemattomia ihmisiä, joiden seurassa saa olla yhdessä yksin.
- Popcornin tuoksua elokuvateatterin käytävillä.
- Tunnetta, että ihmistä voi lähestyä, ei perääntyä.
- Esiintymislavalta kuuluvaa livemusiikkia.
- Esiintymislavalta kuuluvaa ja näkyvää esitystä.
- Äänimaisemaa, joka tulee ympärillä kuuluvista ihmisten sanoista.
- Ihmisten kasvonpiirteitä ja hymyjä.
- Tuolin narahdusta ihmisen tehdessä lähtöä kirjaston hiljaisesta huoneesta.
- Kollektiivista ilon tai pettymyksen tunnetta urheilukatsomossa.
- Yhdessä juhlivia ihmisiä.
- Junan ravintolavaunua.
- Päiväkodin eteistä, jonne saisi mennä hakemaan lastansa.
- Tamperelaista Nanda Devi -ravintolaa.
- Ihmisiä. Tuttuja ja tuntemattomia.
Vielä pitää vähän aikaa odottaa ja olla tunnollinen. Vielä tulee aika, jolloin jokainen ovi jälleen aukeaa.